Tämä olisi nyt sitten valmis. Nimittäin tämä tuubihuivi, jonka Aamulehden Ihmiset-liitteessä taannoin esittelin keskeneräisenä työnäni. Tuolloin se oli aivan alkutekijöissään. Sitten tuli kaikenlaisia muita projekteja väliin, koruja ja kortteja ja leipomuksia... Mutta valmistuihan tuo lopulta, kun postiluukustamme kolahti sisään tilaamani vallan mainio paketti: Hercule Poirot -dvd:t, kaksi kappaletta.
Poirot'n harmaita aivosoluja seuratessa on hyvä puikottaa menemään tuollaista helppoa sileää neuletta. Neuloin tämän tuubin pitkittäin, toisin kuin edellisen. Harmaa lanka on samaa tummanharmaata kuin edellisessä, violetin kerän nappasin joskus jostain ale-laarista mukaani harmaan rinnalle väriläiskäksi. Se kerä menikin tähän kokonaan.
Käyhän huivi harmaan syystakkini kaveriksikin. On vaan sattumalta aika samansävyistä harmaata! Pitää kenties värkätä lisää värikkäämpiä asusteita tähän yhdistelmään...
hyvänvärinen! onko kuinka pitkä?
VastaaPoistaIhan arviosta tein, en mitannut muuten kuin kaulan ympäri. Se hyvä puoli noin päin tehdessä, että pituuden voi itse säädellä makunsa ja tarpeensa mukaan. (Ekaa tuubiani tehdessä huivin pituus määräytyi luotujen silmukoiden mukaan ja oli siis mikä oli.)
VastaaPoistajoo mä kanssa tein ekan toisinpäin, harmitti jälkeenpäin kun se olisitten sen pitunen se :D
VastaaPoistaNiinpä. Ja mä kun en vielä osaa päätellä tarpeeks löyhästi, niin se ei sitten edes veny. :D
VastaaPoista