maanantai 9. joulukuuta 2013

Joulusydän

Alumiinilankaa, puuhelmiä, punaisia akryylihelmiä. Voilà! Joulusydän.
 
Pienet akryylihelmet mahtuivat paksuhkoon lankaan nippanappa, mutta mahtuivatpa kuitenkin. Puuhelmiä on sattumalta kahta eri kokoa, ja sattumalta niitä riittikin juuri sopivasti. Minä kun olen ajoittain vähän laiska tekemään kovin tarkkoja suunnitelmia ennakkoon.
 
Nyt sydän toivottaa vieraat tervetulleiksi sekä naapureille hyvää joulua kotiovessamme rappukäytävässä. Ja tietenkin tässä ihanaa joulunodotusta kaikille lukijoilleni!

sunnuntai 8. joulukuuta 2013

Karkkipurkki joulun tuopi

Joulutontun auttamiseen menee nyt jo melkeinpä kaikki illat. Päivisin ehtii sentään edelleen puuhailla jotain pientä jouluista omaankin kotiin, vaikka itse joulu vietetäänkin suvun tykönä.
 
Tuunasin kaapin kätköistä löytyneen tavallisen lasipurkin leveällä pitsinauhalla ja juuttinarulla nätimmäksi. Karkkitankoja täytyy ehkä hankkia jokunen lisää, etteivät näytä noin orvoilta?
 
En muista karkkitankojen lapsuuteni jouluihin kuuluneen, toki joulukuvastoon ne ovat aina saumattomasti asettuneet: kortteihin ja satuihin. Nyt niistä on jotenkin tullut joulukoristeiden hitti, joka vetoaa joulusieluuni auttamattomasti. Ehkä omat lapseni joskus muistavat karkkitangot pakollisena jouluun kuuluvana juttuna. "Koska äitikin AINA laittoi niitä esille."

tiistai 3. joulukuuta 2013

Virkkuukoruja

Kultaiset korvarenkaat olivat taas kerran sellainen pakko tehdä -projekti. Kultalanka on lankakauppa Tuuliviiristä, ja se on virkattu kullanvärisen korvakorurenkaan ympärille.
 
Ohje, joka on sama kuin taannoisissa joulukoristeissani, on Molla Millsin kirjasta Virkkuri, kuten niin monet viimeaikaiset tekemykseni. Mikä ihana kirja! Mikä mieletön kekseliäisyys! Ah, ollapa itselläkin tuollainen lähes pohjaton ideasampo korvien välissä... Vaan onneksi on edes kirja, josta ideat voi varastaa.
 
Touhukasta joulunodotusta muillekin!

maanantai 2. joulukuuta 2013

Jotain pientä pukinkonttiin...?


Barbien hepeneet ovat nopeita tehdä ja useimmiten mieluisia saada. Aika monelle pikku neidille olen ehtiessäni tekaissut jonkun pienen asustekokonaisuuden lahjaksi.
 
Lisäplussa (jonka kenties olen joskus maininnutkin) tulee siitä, että laatikon pohjalla pyörivät keränloput saa näin käytettyä hyödyksi. Toinen lisäplussa siitä, että nämä asusteet ovat mukavan pieniä postittaa - vaikka sitten valtameren tuolle puolen!
 
Näitähän ehtii vielä muutamat hyvin tekaista Joulupukin konttiin, ainakin jos muut projektit antavat myöten. Omani olen tehnyt aika lailla omasta päästä, neulomalla ja virkkaamalla mitä kulloinkin mieleen on juolahtanut. Punaisessa puserossa on sovellettu itselleni neuloman tunikan ohjetta.