keskiviikko 15. joulukuuta 2010

Piparkakkutalo

Joka jouluiseksi perinteeksi muodostunut piparkakkutalo sai tänä vuonna aika perinteisen muodon. Joskus on tehty linnaa, muumitaloa, ja eräänä jouluna talon piirustukset tehtiin Auto-CADilla. Insinöörisperhe, nääs. Tällä kertaa talo jäi vaimon - siis minun - harteille, joten villeimmät visiot jäivät syntymättä.

Naisen kädenjälki siellä tietenkin näkyy, kun on verhot ikkunoissa (karkkiremmiä pätkittynä). Isäntä oli sentään sen verran viisas, että hankki "jouluverhot" eli punaista remmiä. Perinteisten karkkien lisäksi käytin kakunkoristeina tunnettuja sokerihelmiä, hopeakuulia ja sydämiä sekä ensimmäistä kertaa ikinä vihreää glitterhilettä ja punaista kimallegeeliä, molemmat Wiltonin.

Katolla valuva lumi on pikeeriä, jonka tein Kinuskikissan ohjeella. Ikkunoiden alareunojen sekä savupiipun kuorrutukset sen sijaan ovat kaupan tuubista. Pihalle pudonnut tontun lakki on sokerimassaa (koko tonttua ei syntynyt, kun puhti loppui ikään kuin kesken...). Pikku yllärinä talon sisälläkin on kuusi.




Ja hei, jonkinsortin historiaakin tuli tehtyä: emäntä sen enempää kuin isäntäkään ei onnistunut polttamaan sormiaan sulatetussa sokerissa taloa pystytettäessä!

tiistai 14. joulukuuta 2010

Tontun korttipajalla tapahtuu, vol. 5

Kaikki 40 joulukorttia, done! Kuoretkin olen suurimmaksi osaksi kirjoitellut valmiiksi, enää merkit hankittava ja huomenna koko potti postiin. Ja yhtään ei taas jäänyt viime tippaan, eihän?





maanantai 13. joulukuuta 2010

Tontun korttipajalla tapahtuu, vol. 4

Tonttu ei hellitä, ennen kuin kortit on saatu postilootaan! Tässä taas muutamia. Löysin postikonttorissa asioidessani lumihiutaleita tekevän paperileikkurin, ja johan sitä piti kokeilla hetimmiten. Tuolla siis oikeassa yläkulmassa hiutaleita. Lisäsin niille kaveriksi tuollaisen vähän hopeiselle kimaltavan tarrahiutaleenkin. Alhaalla oikealla taas 3D-kuva. Ylhäällä vasemmalla olevassa kortissa käytin valmiita piparkakkumuottikuvioita, alhaalla vasemmalla taas nappeja. Nämä ovatkin todella yksinkertaisia kortteja ilman suurempia krumeluureja, mutta pidän silti niistä kaikista.

Vastapainoksi piti tietenkin saada vähän blingblingiä. Oikealla ylhäällä ja vasemmalla alhaalla on aika samanlaiset kortit. Niissä käytin leivospapereita ja strasseja. Ylhäällä vasemmalla oleva kortti on ikään kuin samaa sarjaa, siihen "pitsit" on napattu kakkupaperista. Korttiin tuli jotenkin tuollaista Moulin Rouge -meininkiä, se on varmaan tuo punaisen ja mustan yhdistelmä, pitsit ja nauhat... Alhaalla oikealla onkin sitten vähän perinteisempää linjaa, vaikkakin valmiskuviot ovat kimaltavia ja nauhaakin löytyy. Pakettikortti on kiinnitetty samoin kuin toisessa samantapaisessa kortissa.

Perinteisempää joulukorttilinjaa edustaa tämäkin kaksikko. Taustapaperi on itse leimattua. Vasemmalla kranssi on 3D-kuva, jonka alle liimasin reivtyn palan ohuen ohutta vihreää paperia. Sepä ei sitten juuri muuta kaverikseen kaivannutkaan. oikeanpuoleisessa on käytetty paperin lisäksi kangasta, valmista pientä kehystä, valmista puukuviota (jonka tosin itse väritin ja koristin strassitarralla) sekä strasseja.

sunnuntai 12. joulukuuta 2010

Tontun korttipajalla tapahtuu, vol. 3

Illat vierähtävät edelleen askarrellessa. Näihin kortteihin olen käyttänyt erilaisia papereita (mm. lahjapaperin jämiä), nauhoja, nappeja, valmiita kuvioita, leimoja sekä 3D-kuvaa.

Tässä kortissa käytin tarranauhaa, jonka pujotin valmiin pakettikortin reiästä ennen kuin irrotin suojapaperin. Mustareunaiset peilikuviot ovat valmiita, myös tarralla kiinnittyviä.

Yllä näkyvässä kortissa onkin käytetty vähän kierrätysmateriaaleja: vihreä paperi on lahjapaperin jämiä, ja toivotuksen alla oleva ruskea taas sitä lahjapaperirullan hylsyä. Se sopii kyllä moneen! Haaranastan kiinnitys on pilkkupaperin ja korttipohjan välissä. Valkoinen huopasydän on valmiskoriste.

3D-kuvat ovat itse asiassa ihan kivoja. Näin pienissä tosin on aikamoinen näpertäminen, lähinnä leikkausvaiheessa. Pienillä, terävillä askartelusaksilla saa kuitenkin aikaan ihan siistiä jälkeä. 3D-kuvan alla on vihreää lahjapaperia, taustapaperin reunoja tuputtelin mustalla leimavärillä (näkyy paremmin ihan ensimmäisessä kuvassa ylhäällä).

Napit ja pitsinauha - ihan lemppareitani! Joulukorteissa toimivat vielä aivan ylihyvin. Tämä kortti on yksinkertainen, mutta tekstin koukeroisuus ja taustapaperin kuviointi tekevät siitä jo aika koristeellisen.

lauantai 11. joulukuuta 2010

Tontun korttipajalla tapahtuu, vol. 2

Näissä joulutoivotuksissa on käytetty erilaisia papereita, nauhoja, nappeja, valmista huopakuviota, strasseja, leimoja, kangasta sekä vanhan kirjan sivuja. Pohjat muuten ostin Tiimarista: punaisia, mustia, harmaita, ruskeita ja maitokahvin värisiä. "Hyvää Joulua"-taustapaperi on omakätisesti leimattu.

perjantai 10. joulukuuta 2010

Tontun korttipajalla tapahtuu, vol. 1

Joulukorttihärdelli alkaa olla pahimmoillaan päällä. Itse olen päätynyt tekemään aika erilaisia kortteja, koska 40 joulukortin liukuhihnatyö kuulostaa kerta kaikkiaan yksitoikkoiselta! Nopeammin nuo tosin varmasti valmistuisivat...

Leimaukset sentään tein liukuhihnatyyliin kerralla isolle paperille ja leikkailin sitten irti. Tuohon alimpaan jouluntoivotukseen tekstasin käsin "hyvää". "Joulua" on leimattu kirjain kerrallaan.

Näissä korttiyksilöissä on nappeja, nauhoja, 3D:tä (jota muuten kokeilin ensimmäistä kertaa nyt näihin joulukortteihin) sekä valmiita puukuvioita. Unohtamatta tietenkään kierrätysmateriaaleja vanhasta kirjasta ja lahjapaperirullien hylsyistä.

maanantai 6. joulukuuta 2010

Uniikki kerroslautanen

Kirpputorilta löytyneistä lautasista ja parista munakupista syntyi aika nopeasti ja helposti liimaamalla omaperäinen kerroslautanen. Ei muuten varmana tule toista samanlaista vastaan!

Idean olen nähnyt parissakin eri lähteessä, ja pitihän sitä kokeilla. Semminkin kun moinen kapistus huushollista puuttui. Liimana käytin epoksiliimaa, jota Helsingin Sanomain ohjeessa neuvottiin käyttämään.

Munakupit ovat vaaleankeltaiset, mikä seikka ei kuvassa kovin hyvin ilmene. Kuva on muutenkin taas melko kamala, pahoittelen. Murrr. Vaan aina ei sentään voi onnistaa vaikka kuinka yrittää.

sunnuntai 5. joulukuuta 2010

Tulppaani josta tulikin ruusu

Mustan sokerimassakuorrutteen alla piileskelee appelsiini-suklaakakku. Tämä herkku oli tarjolla naisten pikkujouluissa, jotka järjestin muutamille ystävättärille. Kakku on tehty Hesarista joskus muinoin talteen otetulla reseptillä. Kakkupohjaan sekä liivatteella hyydytettävään appelsiinitäytteeseen tulee suklaarouhetta, nams!

Kakun koristeluun sain idean Ulla Svenskin Juhlaleivonnaiset-kirjan kannesta. Omani on hieman krouvimpi versio. Koristelussa tuli hieman kiire, joten tein suosiolla isommat "pallerot". Toisaalta en äkkiseltään keksinyt varastoistani pienempää muottiakaan tuohon tarkoitukseen. Nämä on tehty pikkuruisen lasipullon kierrekorkilla keltaisesta sokerimassasta, jonka maalasin lopuksi kultaisella tomuvärillä. Samaan tapaan tein loppusilaukseksi nauhan, joka näkyy ensimmäisessä kuvassa.

Ja kuten otsikosta ilmenneekin, olin alun perin ajatellut kukaksi tulppaania. En ollut muistanut etsiä mistään tulppaanin teko-ohjetta, joten ryhdyin vain puuhaan, ja ajattelin katsoa mitä tuleman pitää. No ruusuhan siitä tuli, mutta nättipä se on sekin.

Terälehtiä leikkasin punaisesta kaulitusta sokerimassasta ihan näppituntumalla, muotoilin massatyökalun avulla ja pääsinpä tässä kokeilemaan uutta muotoilusientänikin ensimmäistä kertaa. Se osoittautui oikein käteväksi apuvälineeksi. Kiinnitin terälehdet sitä mukaa pisaranmuotoisen "nupun" ympärille. Ne tarttuivat hyvin ilman mitään liimoja, kun massa oli vielä taipuisaa ja kuivuivat kiinni toisiinsa. Valmiiseen kukkaan levitin vielä burgundinpunaista kimalleväriä. Blingbling!

Kukan varren ja lehden tein niin ikään sokerimassasta. Lehteä en edes yrittänyt tehdä aidonnäköiseksi, mutta vähän rosoa reunaan sai helposti leikkaamalla vain pieniä viiltoja. Lopuksi kiinnitin lehtiruodin kaulimalla lehden päälle.

Kakun ja kuorrutteen välissä on kreemi kaakaotomusokerista, kuten esimerkiksi kesäisessä kilpikonnassanikin. Vähän oli ongelmia itse kuorrutteen kanssa. Pakkauksessa oli nimittäin vain 250 grammaa massaa, enpä ollut huomannut tarkistaa. Aiemmin olen käyttänyt 500 gramman pakkauksia, joista tosin jää aina yli. Tämä riitti kyllä juuri ja juuri, mutta vaikeus oli sen kaulimisessa oikean malliseksi. Niinpä pariin kohtaan jäi reunalle ammottava aukko ja yhdestä kohdasta massa tuli reilusti yli. Ylijäämästä sain onneksi leikattua paikkapalat. Pahimmat rosot liitoskohdista jäivät kätevästi kultaisen nauhan alle.

Koristeiden liimaamiseen käytin ensimmäistä kertaa elintarvikeliimaa ja se olikin hyvä. Esimerkiksi nauhan kiinnitys oli varsin vaivatonta verrattuna kaupan sokerikuorrutteella liimaamiseen. Reunaa en saanut ihan niin kauniisti aaltoilemaan kuin olisin toivonut, luultavasti johtuen juuri massan naftista määrästä. Mutta vieraille kakku maistui ja sehän on aina se pääasia.

keskiviikko 1. joulukuuta 2010

Joulu tuleeeeee!

Jollette vielä jostain hämmästyttävästä syystä ole huomanneet, niin nyt sen teille kerron: joulu on jo ovella. Minä ja monet muut jouluhössöttäjät olemme valmistautuneet siihen jo hyvän tovin. Esimerkiksi askartelemalla paketteja.

 


 

Tältä ne siis näyttivät ennen askarteluhyökkäystä.