perjantai 22. kesäkuuta 2012

Juhannusviemisiä

Aikani pähkäiltyäni keksin mitä isäntäväelle voi viedä juhannustuliaisiksi mökille, kun tyhjin käsin on mälsää mennä. On olemassa jotain, mitä tarvitsee aina ja joka paikassa!

Virkattu kori sekä neulotut, virkkaamalla viimeistellyt tiskirätit ovat Novitan Hanko-kierrätyslankaa. Ohjeet on myös pengottu Novitan valikoimista, korin ohje (Novita-lehti, kesä 2011) mukaillen. Yhdestä Hanko-kerästä saa melko tarkkaan kaksi rättiä tai yhden korin.

Molemmat ovat vieläpä nopeat tehdä, nro 5:n puikoilla ja virkkuukoukulla valmista syntyy hetkessä - vaikka viime hetkessä automatkalla mökille.

Hyvää juhannusta!

tiistai 19. kesäkuuta 2012

Nuorelle neidolle

Tätä korttia oli kiva tehdä! Betty Boop onnittelukortti täysi-ikäiselle neitokaiselle täytti toiveet ennemmin räväkästä kuin hempeästä kortista. Ensimmäiseksi itselleni tuli - taas - mieleen pinkin ja mustan yhdistelmä, mutta heitin sen heti mielestäni. Ei, tällä kertaa jotain ihan muuta.

Olin jo melkein unohtanut omistavani arkillisen Betty Boop -tarroja, mutta löytyiväthän nuo pienen etsinnän jälkeen. Jenkkiväreissä poseeraava Betty määräsi kortin muut värit. Paperit ovat Papermanian Portobello Road -sarjaa. Tarran kiinnitin valkealle paperipalalle, jonka reunan käsittelin Distress Stickles kimalleliimalla.

perjantai 15. kesäkuuta 2012

Kesäherkku

Pinkki hyydykekakku on tällä kertaa vadelmainen. Herkku on halkaisijaltaan 18 cm, eli oikeastaan täsmälleen sopivan kokoinen vähän pienemmälle kahviseurueelle. Tämän reseptin revin omasta päästä ja matkan varrella vielä improvisoiden.

Pohja:

kaurakeksejä sekä -hiutaleita (keksivarasto oli huvennut mystisesti...)
ruokokidesokeria
margariinia

Murensin siis keksit, ne mitä jäljellä oli ja lisäsin sekaan desin verran kaurahiutaleita sekä arviolta ruokokidesokeria. Sokeroimiset kun ovat näitä kuuluisia makuasioita. Pehmensin margariinia aavistuksen mikrossa ja sekoitin kuiviin aineisiin. Tein kakun suoraan lautaselle kakkurenkaan avulla, joten sinne pohjalle painelin tasaiseksi levyksi tuon syntyneen mössön.

Pinkki herkku:

200 g pakastevadelmia soseeksi keitettynä
200 g sitruunatuorejuustoa
5 liivatelehteä
3 rkl vettä
2 dl vispikermaa vaahdotettuna
sokeria maun mukaan

Keitin vadelmat soseeksi, kyseessä kun olivat ulkomaiset marjat. Jätin soseen jäähtymään ja laitettuani kerman koneeseen vaahtoutumaan laitoin liivatteet likoamaan kylmään veteen. Pehmensin tuorejuuston kulhossa ja sekoitin siihen vadelmasoseen. Maustoin sokerilla. Kiehautin vesitilkan, liuotin liivatteet siihen ja kaadoin sekaan. Lopuksi lisäsin vielä kermavaahdon. Sitten pääsi pinkki herkku pohjan päälle jääkaappiin hyytymään. Valmista oli saman päivän iltana, toisin sanoen muutamassa tunnissa.

Koristelu jäi nyt kokonaan tekemättä, mutta haaveilin kyllä sitruunamelissan oksasta tai lehdistä. Yrtti ei kuitenkaan leijaillut kaupasta luokseni telepatian voimalla, joten se siitä. Kakku livahti parempiin suihin.

keskiviikko 13. kesäkuuta 2012

Uusin suosikkini

Minulla on setti silikoniseen joustonauhaan tehtyjä rannekoruja mustanharmaista helmistä, jotka näyttävät vähän hematiitilta mutta ovat kyllä ihka aitoa muovia. Setissä oli alkujaan viisi korua, nyt jäljellä taitaa olla kolme - nauha kun napsahtaa väistämättä poikki ennemmin tai myöhemmin.

Viimeksi katkenneesta ehdin pelastaa helmet ennen kuin ne levisivät pitkin katuja mikä minnekin. Ne ovat tässä helmilinkein kasatussa renneketjussa nyt uusiokäytössä. Lisänä muutama Tiimarista hankittu isompi, hiukan vaaleanpunaiseen vivahtava helmi sekä papukaijalukko, jonka juuressa roikkuu vielä yksi helmi sekä pieni hopeanvärinen pisara (niinikään Tiimarista).

Tästä tulikin tuorein suosikkikoruni, joka käy arkisenkin asun piristäjäksi.

maanantai 11. kesäkuuta 2012

Turkoosia kaulaan

Isohkoja turkooseja Sinellin helmiä olen jemmannut jo jonkin aikaa ja pyöritellyt mielessäni ees sun taas. Lopulta niistä syntyi tämä pitkä kaulaketju yhdistettynä mustiin pieniin lasihelmiin ja Tiimarin ketjuun. Lukkoa koru ei oikeastaan olisi tarvinnut, koska se sujahtaa kyllä pään yli vallan mainiosti. Vaan onpahan varuilta, jos joskus joutuu vaikkapa jonkun muhkeamman kampauksen yli kikkailemaan.

lauantai 9. kesäkuuta 2012

Syntymäpäiväsetti

Tein kerran itselleni pinkki-mustan rannekorun. Sen värimaailma herätti aika paljon ihastusta ja kiinnostusta, ja eräs ystävättäreni vihjaisi melko vakavissaan voivansa huolia samanmoisen. Lupasin tehdä, jos saisin hankittua lisää tarpeita.

Löysinkin jostain kaupasta (olisikohan ollut Suomalainen Kirjakauppa) pussillisen kyseisiä Sinellin helmiä, jotka sitten ovat odotelleet laatikossa melko pitkään ja hartaasti tekijäänsä. Korubuumin vallassa ja ystävättären syntymäpäivän lähestyessä sain aikaan tarttua toimeen.

Jotta onnistuisin yllättämään edes vähäsen, näpersin mukaan korvakorut sävy sävyyn. Hyvää syntymäpäivää!

torstai 7. kesäkuuta 2012

Alkukesän klassikko

Viime viikolla maalla vieraillessa tuijotin päivän verran lapsuudenkotini puutarhan raparperipensasta kuola valuen. Jokohan sieltä saisi piirakkatarpeiksi? Saihan sieltä.

Piti kaivella nettiä löytääkseni mahdollisimman yksinkertaisen ohjeen, sillä jostain kumman syystä isäni keittiönkaapeissa leipomusainekset eivät varsinaisesti vie kovinkaan montaa hylly(sentti)metriä. Löysin sopivan reseptin Valion sivustolta. Tosin sitäkin piti vielä tuunata.

Näin minä sen tein:

7 dl raparperia paloina ja
2 dl sokeria

keitin hillokkeeksi, josta valutin enimmät nesteet pois (ja talteen). Jätin hillokkeen jäähtymään.

2 dl vehnäjauhoja,
2 dl grahamjauhoja ja vielä
2 tl leivinjauhetta

sekoitin hyvin yhteen ja laitoin odottamaan.

1,5 dl sokeria sekä
1 kananmuna

vatkasin sekaisin omassa kulhossaan. Niiden joukkoon lisäsin

0,75 dl voisulaa ja
2 dl maitoa

ja lisäsin sitten jauhoseoksen.

Taikinan levitin voideltuun vuokaan, ja päälle levitin hillokkeen. Piirakka kypsyy 175-asteisessa uunissa puolessa tunnissa.

Eilisen, kotona tehdyn version paistoin Ikeasta hankitussa piirakkavuoassa, josta piirakka on helppo nostaa pois, koska pohja on irrallinen. Hirmu näppärä kapine! Olin myös osannut varautua vaniljakastikkeella. (Sunnuntain vaahtoutuva vaniljakastike on muuten mukavan paksua ja kastikemaista vaahdottamattakin.)

Tätä voisi ahmia vähän lämpöisenä palatolkulla. Vaikka ihan hyvin se seuraavana päivänäkin maistuu.

tiistai 5. kesäkuuta 2012

Korviksia, korviksia, enemmän korviksia...

Korvakorut syntyvät niin petollisen nopeasti, että tein niitä viikon aikana kai kymmenet. Arvoitus on edelleen, kuka niitä kaikkia ehtii käyttää ja missä ihmeen vaiheessa, mutta onpahan näitä nyt joka lähtöön. Huomaan tekeväni nykyään vähän väliä löytöjä korurasioillani (luit oikein, se on monikossa). Löytöjä, joita en muistanutkaan omistavani. Ei niistä tosin raaski luopuakaan!

Sininen ei yleensä ole ihan omimpia värejäni, mutta noihin pisaraisiin korvakoruihin tykästyin vallan. Niistä tuli jotenkin... ihanasti solisevat.

Toiset siniset ovat pidemmät, mutta paljon yksinkertaisemmat: nelikulmaisia helmiä helmilinkeissä.

Valkeaa ja kultaa tein ajatellen korvakoruja tämän varhaisemman ranneketjutekemykseni kaveriksi. Koruissa käytetyt helmet ovat peräisin samasta setistä. Nämä poikkesivat vähän siitä petollisen nopeasta linjasta. Ei nimittäin sitten ollutkaan ihan tuosta-noin-vain vasemman käden juttu ujuttaa helmiä piikkiin neliön keskelle.

sunnuntai 3. kesäkuuta 2012

Lämmintä kesää

Jos kesä pysyy näinkin lämpimänä, saattaa näille villaisille pitsirannekkeille hyvinkin löytyä vielä käyttöä. Kyseessähän on siis syntymäpäivälahja tammikuussa merkkipäiväänsä viettäneelle veljeni avovaimolle, jolle sain lahjan tehtyä ja lähetettyä toukokuussa. Mitäpä sitä hyvää ideaa muuttamaan, vaikka sattuisikin olemaan hiukan myöhässä.

Ohje on (pienin muutoksin) Suuresta Käsityö -lehdestä 11-12/2011. Lankana on Novitan Nalle.

lauantai 2. kesäkuuta 2012

Koruvaihde lipsahti päälle

Kun ottaa korupakin mukaan lähtiessään maalle, saa aikaan vaikka mitä. Muun muassa univelkaa, koska ei malta lopettaa illalla ihmisten aikaan kun kerran on pitkästä aikaa päässyt vauhtiin...

Mutta syntyihän niiden iltojen kuluessa tämäkin korusetti, jossa on muovi-, lasi- ja metallihelmiä sulassa sovussa. Ranneketju on pujotettu teräsvaijeriin.