maanantai 28. marraskuuta 2011

Puolukat lumen alla

Vietimme eilen miehen syntymäpäivää. Kakkutoiveekseen hän esitti "suklaalämiskän", jonka myös sai, mutta enpäs minä tietenkään voinut olla näpertämättä vähän jotain muutakin... Kuppikakkuja, siis!

Puolukalla maustetut kuppikakut kuorrutin valkosuklaakermalla ja viimeistelin koristelun joskus aiemmin sulatetusta suklaasta pursottamillani Happy Birthday -kirjaimilla. Kuten kuvasta näkyy, suklaata en ole viitsinyt niin tarkasti temperoida, öh...

Kuppikakut:

2 kananmunaa
1,5 dl sokeria
vatkataan vaahdoksi.

3 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 tl vaniljasokeria
sekoitetaan ensin keskenään ja sitten vaahtoon.

vajaa 1 dl voisulaa
3-4 rkl puolukkasurvosta
sekoitetaan taikinaan.

Taikinasta tuli 12 kakkusta, jotka paistoin muffinipellillä 225-asteisen uunin alatasolla 12-15 minuuttia. Ohjekirjan (jonka reseptistä omani on muunnelma) kuvassa esitellään muuten ihan lättäniä muffiniversioita. Syntyneekö ero muffinipellin käytöstä vai vähentämästäni leivinjauheen määrästä (kirjassa 2 tl) vaiko hiukan molemmista, mutta minun kuppikakkuni kohosivat kyllä oikein kauniisti.

Ulla Svenskin Juhlaleivonnaiset-kirjasta bongasin nimittäin joskus vinkin, jonka mukaan normaalissa 6-8 munan kakussa yksi teelusikallinen leivinjauhetta on maksimi, muuten kakku lässähtää. Kuvittelisin siis, että kahden munan muffini-/kuppikakkutaikinassa efekti on vähintään sama.

Valkosuklaakerma:

2,5 dl Flora Vispiä
vaahdotetaan napakaksi vaahdoksi.

130 g valkosuklaata
sulatetaan ja sekoitetaan kermavaahtoon. Vaahdotin vielä koneella vähän lisää, lapikoin vaahdon pursotinpussiin ja laitoin hetkeksi jääkaappiin viilenemään.

Näitä oli hauska pursotella ja tulipa taas harjoitusta kermapuoleenkin. Puolukkaiset kuppikakut hautautuivat kuin lumivaipan alle; jollei lunta kerran saada maahan, niin leipomuksiin sitten ainakin! Ja tätä saa ihan luvan kanssa syödäkin, mumsmums...

2 kommenttia:

  1. Ihanan herkullisen näköisiä kakkusia! Täytyykin olla jatkossa tarkkana leivinjauheen kanssa, minä olen aika reippaasti sitä taikinoihin lisännyt.

    VastaaPoista
  2. Joo, minäkin ennen mietin aina että "riittääköhän tää nyt varmasti?" Eipä tarvi enää miettiä. :)

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi! :)