Onnea isille!

Isänpäivälahja syntyi nyt yhteisvoimin keskimmäisen tyttären kanssa. Esikoinenhan tietenkin askarteli oman lahjan eskarissa ja kuopunen... No niin, hän keskittyköön vielä rauhassa tuohon "tuholoimiseen".

 

Idea on Suuresta Käsityölehdestä, jossa kylläkin esiteltiin koristetyynynpäällisiin aplikoidut viikset ja huulet. Ennen kuin edes ehdin lukea juttua loppuun, virisi ajatus tyynyliinasta johon trendikäs viiksikuvio olisi painettu. Ja olihan sekin vinkki tietenkin jossain jutun uumenissa pienellä präntillä. Mutta hyvä vinkkihän se oli, joten ei kun käyttöön!

 

Tyynyliinan ostimme valmiina (koska ompelukone pitäisi huollattaa; kukahan saisi aikaiseksi ja ennen kaikkea milloin...). Sinooperista löytyi mustaa tekstiiliväriä sekä sapluunamuovia, joka olikin näppärä apuväline. Sapluuna kestää vaikka kuinka monta käyttökertaa, joten vartokaahan vain!

 

Lokoisaa isänpäivää kaikille!

Halloween meni jo...

...mutta vielä tuon amerikkalaisen "hapatuksen" kunniaksi aiheeseen liittyvä postaus. Vietimme perjantaina ystäväperheiden kesken Halloweenia pukeutumalla asianmukaisesti. Myös muu rekvisiitta ja koristeet olivat tietenkin teemaan sopivat.

 

Kurpitsalyhdyn, Jack O'Lanternin, kaiversin ensimmäistä kertaa ikinä. Hauska epeli se on!

 

Hallaharsolla ja jätesäkkihapsuilla koristellussa noutopöydässä oli lähinnä kaupan tavaraa: sipsejä, karkkeja, lihapullia, kurkku- ja porkkanatikkuja, chilipähkinöitä, dippejä, mehua ja limsaa... Itse tein cakepopseja, joista osa pilkistää mukitornin takaa - unohdin kuvata ne erikseen! 

 

Pyörittelin tikkarit kaakaokakkupohjasta ja maustamattomasta tuorejuustosta. Puoleen massasta lisäsin Turkinpippurirouhetta, toiseen puoleen enemmän lasten makuun sopivaa Mariannerouhetta. Värikoodasin makeiset kuorruttamalla ensimmäisen satsin mustalla ja jälkimmäisen oranssilla Candy Meltsillä. Oranssit makeiset hupenivat melkoisen nopeasti viimeiseen tikkuun...

Kaikenlaisia koristeita askarreltiin, kuten nuo hämähäkkihaitarit, joiden kaava sattui silmään uusimmasta Suuresta Käsityölehdestä.

 

Leivinpaperikummituksiin vinkki löytyi puolestaan Lasten parhaat juhlat -kirjasta (Jane Bull, Lasten Parhaat Kirjat 2004). Kummituksia askartelivat innokkaasti kanssani myös Isosisko ja Keskisisko. Niinpä näitä heppuleita roikkui kaikissa kolmessa olohuoneen ikkunassa sekä lisäksi lastenhuoneen oviaukossa, kylpyhuoneen suihkuverhotangossa ja vieraiden iloksi heti kotiovella jätesäkkihapsujen seassa. Kummitus hapsuineen liehui hauskasti vieraita vastaan aina ovea avatessa!

 

Muovisia hämähäkkejä ja valkoisesta langasta viriteltyä seittiä roikkui katossa...

 

...ja samoja ötöjä emäntänoidan kaulassa. Annan aarteissa on muuten hieno torakkakaulakoru, ja Annan siitä hiukan etukäteen vihjailtua innostuin minäkin suunnittelemaan tämän omani. Kaulakorun "seitin" väänsin hopeoidusta 0,6 mm:n metallilangasta ja samalla langalla kiinnitin siihen muovisen hämähäkit. Korussa on magneettilukko. Liimasin vielä yhden hämähäkin valmiiseen sormuspohjaan ja niinpä oikean käteni nimettömässäkin komeili juhlissa ötökkä.

 

Tunnelman kruunasi hiukan hämyinen valaistus kynttilöineen. Elävät tulet tosin asemoitiin melko ylös - lyhtyihin ja hyllyjen päälle. Ja hyvä olikin: aikamoista melskettä kaikki noita-akat, kissimirrit, luurangot, prinsessat ja supersankarit saivatkin aikaan. Ihan niin kuin oli tarkoitus.

Suklainen Kuningatar

Hiukan meinaa harmittaa, ettei tähän kakkuun saa itse iskeä hampaitaan ollenkaan! Kyseessä on ystävän äidille tekemäni 60-vuotiskakku, jonka hän tarjoili työpaikallaan. Ollapa nyt kärpäsenä katossa...

 

Luomuksessa on kuuden ja kolmen munan kaakaokakkupohjat, halkaisijat noin 24 ja 18 senttiä. Välissä on kuningatar- ja valkosuklaamoussea, kostutus jo tutuksi tulleella ja äärimmäisen hyväksi havaitulla kivennäisvedellä.

 

Kuorrutuksessa ja koristelussa yhdistelin sokerimassaa (valkoiset ja vaaleanpunaiset osat) sekä itselleni uutta suklaamassaa (Satin Ice Dark Chocolate). Tuoksui todella suklaiselta ja maistuikin hyvältä. Varmasti käytän toistekin ja jos tätä löytyy valkosuklaisena versiona, lupaan testata senkin - ainakin jos se on värjättävissä.

 

Ylemmän kakun alla on napakasta muovitabletista sopivankokoiseksi leikattu pala: vinkki Rouva Veen blogista. Muita tukirakennelmia en kakkuun viritellyt, vaan kakut on tehty niin että ne toimisivat itsenäisinäkin. Tämä osittain siksi, että kakku kuljetettiin pääkallopaikalle kahdessa osassa ja näin se on helppo asettaa paikoilleen kummemmitta kommelluksitta.

 

Täytteisiin vielä vähän osviittaa:

 

Kuningatarmousse

6 liivatelehteä

2,5 dl Flora Vispiä vaahdotettuna

200-250 g maustamatonta tuorejuustoa (myös mascarpone käy!)

n. 400 g vadelmia ja mustikoita

1 dl sokeria

 

Valkosuklaamousse

2,5 dl Flora Vispiä vaahdotettuna

100-200 g maustamatonta tuorejuustoa

150-200 g valkosuklaata sulatettuna

Vauvaisaa

Ensin vietettiin babyshoweria...

 

...ja pian oli tietenkin aika askarrella se varsinainen vauvakorttikin. Tein spinnerin pitkästä aikaa. Se on kyllä lystikäs vekotin!

 

Vauvakortin paperit ovat Papermanian, samoin rusetti. Babyshower-korttiin käytin sekalaisia papereita, rusetti on niinikään Papermanian. Tutti- ja ankkaleimat ovat muistaakseni samasta Fiskarsin setistä, ja vauvakortin tuttileimakuva on embossattu.

 

Kyllä huomaa, että paperiaskartelu on jäänyt vähemmälle ja siitä puuttuu nyt tietty ote. Lähinnä se näkyy minimalistisena koristeluna. Vasta jälkeenpäin tulee mieleen, mitä kaikkea olisi voinut tai pitänyt tehdä... Pitäisi kaiketi hautautua taas tuonne työhuoneen puolellekin välillä. Jos sinne mahtuisi pyykinkuivaustelineiden sekaan.

Minä tein sen!

Onneksi en luovuttanut, vaikka aina sen neuleohjeen tulkitseminen tuntuu ensin tuskaiselta! Malli on kuitenkin varsin helppo, joten alkuun päästyä neulominen sujui kitkatta. Viimeistely antoi jälleen kerran vähän odottaa itseään... Mutta TÄTTÄRÄTÄÄÄÄÄ: ensimmäinen neulomani OIKEA vaate aikuisten koossa!

 

Tunikan ohje löytyy Suuren Käsityölehden numerosta 5-6/2013. Mallia varten neulotaan kaksi suorakulmaista kappaletta, jotka ommellaan tunikaksi. Lanka on Novitan Hankoa, jota (muun muassa) kävimme kälyn kanssa shoppailemassa yötä myöten Novitan aina-auki-tehtaanmyymälässä Korian ABC:llä taannoin.

Syntymäpäivien suma

Syyskuussa on uusi synttäriruuhka! Aiemmin lähipiiri on tuntunut ajoittaneen syntymisensä heinä- ja marraskuuhun. Nyt kortteja saa askarrella kasan heti syksyn alkajaisiksikin.

 

Autokortti lähetettiin 1-vuotiaalle kummipojalle. Postileimapaperi on Papermanian, auton kuva on vanhasta aikakauslehdestä bongatusta automainoksesta, liimattu kartogille ja leikattu ääriviivojaan pitkin. Ykkönen on tuollainen paksu pehmotarra ja postileimapaperin päälle leimasin Happy Birthday-tekstin. Repäistyn taustapaperin ja tarratyynyillä kiinnitetyn auton alta näkyy reilusti korttipohja.

 

Toinen kortti onkin yksinkertaisuuden huippu taas kerran. Mutta tyylikäs aikuiselle naiselle. Leimakuvasta on väritetty ainoastaan perhonen ja koko kuva on kiinnitetty korttipohjaan tarratyynyillä. Lisäkoristuksena on vain muutama helmenpuolikas.

Sohvatyynyt uusiksi

Kun mies ilmoittaa haluavansa vaihtaa sohvan koristetyynyjen päälliset, voisi melkeinpä poksauttaa skumppapullon! En siis pistänyt juurikaan hanttiin, kun ehdotus esitettiin.

 

Helmineuletta on viime aikoina näkynyt tyynynpäällisissä siellä täällä. En ole ostanut, koska "tuon osaan kyllä tehdä helposti itsekin". Jahka vain saan aikaiseksi... Kaapissa jo pitkään hautomani, jostain alekorista hankittu turkoosi akryylilanka pääsi nyt kuitenkin viimenään puikoille asti.

 

Tyynyn koko on 40x40 cm. Lanka on paksuhkoa, neuloin vyötteen ohjeen nro 8:n puikkojen sijaan nro 9:n puikoilla. Silmukoita loin 40. Leveydeksi päälliselle tuli näin 43 cm, ihan reippaat saumanvarat siis. Mutta ei tuo liian iso ole, tulipahan tyyny vähän muhkeamman näköiseksi.

 

Tuo akryylilankahan tunnetusti nyppääntyy aika lailla, joten saas nähdä kuinka pitkäikäinen päällinen on kyseessä. Semminkin kun se täytyy ratkoa auki ja ommella taas kiinni mikäli sen mielii pestä tai vaihtaa...

 

Raidallinen tyynynpäällinen on Prisman alehyllystä, -70 %. Lisäksi tilasin keltaisen, printillisen tyynynpäällisen sekä pari lisätyynyä H&M Homesta, ja kaapissa odottelee taustapuolta vaalea, isoäidin neliöistä koottu päällisen puolikas. Ehkä jo jouluksi saadaan uusi tyynylook valmiiksi. Ja sittenhän ne saakin taas vaihtaa.