Meidän perheellä ei taida tänä kesänä rippijuhlia tiedossa olla, mutta naapureilla senkin edestä. Niinpä olen tässä männä päivinä tehtaillut rippilapsille kortteja. Yhdelle neitokaiselle lähtee jo aiemmin askartelemani mekkokortti napeilla, sen lisäksi toiselle neidolle tein samalla tekniikalla sanomalehtimekon vaaleanpunaisen ja lilan sävyiselle kortille. Tekstauksen hoidin taas ihan käsin. Jos näitä tähän tahtiin tulee tehtyä, niin kenties leimasimen hankkimistakin voisi harkita...
Pojalle oli taas kerran hankalampi tehdä korttia! 15-vuotiaat pojat ovat ehkä kaikkein hankalin kohderyhmä itse askarrellulle kortille... Tein yhden, mutta siitä tulikin selkeästi ylioppilaan kortti. Esittelen sen joskus tuonnempana. Tein toisen, joka on ihan jees... Ja sitten löysin jostain 60-luvun Seurasta tai vastaavasta reippaan näköisen nuoren miehen kuvan, ja johan alkoivat palaset loksahdella paikalleen.
Sanomalehdistä ja eräästä vanhasta pokkarikirjasta revin palasia taustaan. Nuorukaisen liimasin kartongille ja kiinnitin tarratyynyillä ihan korttipohjan reunaan, "kehyksen" yli siis. Teksti on tehty vanhalla Dymolla. Turkoosinsinisen nauhan ylle leimasin vielä allekkain rippipäivän numerot "one" "nine" "zero" "six" limenvihreällä VersaColorilla. Pienet mustat napit kortti vielä kaipasi, ei blingblingiä tähän väliin!
Jätin tarkoituksella värimaailman mustavalkoiseksi, pari väriläiskää korostuvat näin kivasti. Ei siis mitään lapsellisuuksia vaan tyylikäs nuoren miehen kortti.
