Mieheni sai tässä taannoin kummiviran kunnian, ja minä tietenkin kunnian askarrella ristiäiskortti. Vähän aikaa piti miettiä, että mitä näihin tämmöisiin kortteihin oikeastaan on tapana tekstata... Onnea? Hyvää nimeä? "Ristiäispäivänä" olisi luultavasti ollut kelvollinen myös. Miehen kummius kuitenkin ratkaisi. "Kummipojalle" kuulostaa sitä paitsi jotenkin lämpöisemmältä kuin virallisenoloinen "Ristiäispäivänä".
Kortti on kaikessa yksinkertaisuudessaan jotenkin puhutteleva. Valmiille korttipohjalle liimasin tuota ihanaista Tildan paperivenepaperia, ja reunasta leikkasin kuviosaksilla "aaltoa". Tekstin tekstasin siis ikään kuin sisäsivulle. Ja käsikin pysyi kirjoittaessa vakaana; usein niitä tärinöitä ja lipsahduksia esiintyy juuri kriittisellä hetkellä, mikä siinäkin oikein on? Ruskea organzanauha rajaa tekstiä ja korostaa aaltoa.
Vintage-kiiltokuva on vaan niin ihana! (Löysin näitä ihan sattumalta kerran kirjakaupasta, enkä kerta kaikkiaan voinut jättää.) Seiloripojan värit sattuivat justiinsa nappiin kaiken muun kanssa, ja kokonaisuudesta tuli harmoninen.
Ei muuta kuin elämän meriä seilaamaan, hienon nimen keralla!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi! :)