Näitä onnittelukortteja oli oikein mukava värkkäillä keittiön pöydän ääressä samalla kun kuopus veteli päiväunia ja esikoinen piirteli omia juttujaan pöydän toisella puolella. Neiti teki mielenkiintoista tutkimusta violetin paperin ja väriliitujen yhteensopivuudesta. Minä sen sijaan kaivoin kätköistäni vanhoja tapetinpaloja, pitsinauhoja sekä vähän uudempia tarvikkeita ja aloin liimailla.
Ensimmäinen kortti syntyi valmiista korttipohjasta, tapetista, mustasta venyvästä pitsinauhasta sekä halpisleimasimella isketystä Onnea-tekstistä. En ollutkaan ennen ollut leimasimien kanssa juuri tekemisissä. Kultainen väri näkyi hiukan huonosti kartongilla, paremmin sitten tuollaisella "pilvi"-paperilla, jonka liimasin alkuperäisen tekstin päälle. Pientä kikkailua, johon en ollut itse ihan tyytyväinen...
Toisella yrittämällä teinkin leimauksen suoraan paperille. Liimasin jostain valmiista skräppäyspakkauksesta löytynyttä vihreää ohuen ohutta paperia kultakartogille, liimasin päälle itseliimautuvaa nauhaa ja siihen kaveriksi Onnea-lapun, kuin pakettikortiksi. Tällä kertaa itseliimautuva nauha oli uutta minulle, enkä saanut sitä aseteltua ihan niin suoraan kuin olisin halunnut. Nämä ovat taas ehkä niitä juttuja, joihin kortin saaja ei niinkään kiinnitä huomiota, mutta tekijän silmää häiritsevät armottomasti. Aion kuitenkin luultavasti käyttää tätä kikkaa uudestaankin, eiköhän siinä samalla hioudu tämäkin taito.
Kolmas kortti olikin ihan helppo nakki. Valmis korttipohja, pala tapettia ja kaksi kappaletta askartelukaupasta ohi mennen ostettuja, valmiiksi maalattuja puukukkia. Yksinkertainen on kaunista, ja tämä ei kerta kaikkiaan VOI epäonnistua!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi! :)