Näitä pitsiliinoja! Äitini oli ahkera käsityöihminen ja virkattuja pitsiliinoja - muun muassa - ovat meillä sitten nurkat väärällään. Isäni ei niistä perusta (tuliko yllätyksenä kenellekään...), enkä itsekään osaa niitä joka pöydälle ja hyllylle astella niin kuin äidillä taisi olla tapana. Mutta eipä niitä poiskaan raaski heittää, perintökalleuksia.
Joten minä sitten yritän parhaan kykyni mukaan jatkojalostaa pitsiliinoja. Aiemmin tein muutamista valkoisista liinoista
lumihiutalekoristeen, joka edelleen ripustetaan ikkunaan aina talveksi. Tällä kertaa bongasin Facebookista kuvasarjan, jossa pitsiliinoista tekaistiin ilmapallon ja vesi-liimaseoksen avulla näppärästi lampunvarjostin.
Kuten arvata saattaa, ihan niin näppärästi se ei käynyt, varsinkaan kun samaa yritti useammalla pitsiliinalla. Siitä lisää tuonnempana. Ehkä. Tämä yhden liinan lamppuihme sen sijaan suostui onnekseni yhteistyöhön vallankin hyvin.
Aluksi tosin olin ehdottomasti sitä mieltä, että luomani kulho on liian pieni lampunvarjostimeksi. Ei se siitä mihinkään kasvanut, mutta päällystettyäni lampun johdon virkkaamalla (Molla Millsin inspiroimana) vaaleanvihreäksi (sattuman oikusta) automaattinen mielleyhtymä oli kukka. Sitten piti virkata vielä lehdet.
Tuloksena ihana aurinkoinen pitsivalo lastenhuoneessa.
